Barbro Teir

barbro.teir@perspectives.fi
+358 50 5615908

Ensimmäinen neljännesvuosiraportti

Olen nyt toiminut yrittäjänä kolme kuukautta. Myyn aikaa pohdiskeluun eksistentiaalisten filosofien ja psykologien oppien innoittamana. Asiakkaat antavat itselleen, joko yksin tai ryhmässä, työpaikalla tai yksityiselämässä, mahdollisuuden miettiä missä ovat nyt ja mihin ovat menossa, Lähtökohtana on se, ettei ole olemassa käsikirjaa, joka kertoisi miten pitäisi elää, ei ole olemassa valmiita vastauksia, jotka toimivat kaikkien kohdalla. Jokainen ihminen joutuu etsimään tietään omiin valintoihinsa, omaan rohkeuteensa tehdä päätöksiä ja toimia.

Ajattelin antaa itselleni mahdollisuuden pohtia samantyyppisiä kysymyksiä: Mitä on olla uusi yrittäjä? Mihin suuntaan haluan edetä lähikuukausina?

Isällä oli yhden miehen yritys, jonka hän pyöritti kotoa koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan. Hän myi tarvikkeita ammattikuljettajille koko Pohjanmaan alueella, kaikkea öljyjärjestelmistä aurinkosuojiin ja taljoihin, jotka pitivät istuimet lämpiminä rekoissa ja kuorma-autoissa. Puhelin oli hänen toiseksi tärkein työvälineensä. Kännyköitä ei silloin ollut, joten kotipuhelin soi jatkuvasti aamusta iltaan riippumatta siitä, oliko arki- tai pyhäpäivä. Asiakastapaaminen oli tärkein työväline. Lähes aina kuin teimme vähänkin pidemmän automatkan perheen kanssa pysähdyimme ainakin yhden verstaan kohdalla. Minusta tuli takapenkin lukutoukka, koska myyntipuheet kestivät usein kauan.

Tunnelma oli kuin vuoristoradassa – isä oli välillä onnellisuuden kukkuloilla, välillä hiljaa ja tiukka. Vuosien varrella ymmärsin, että tulosten tekeminen oli kamppailua. Äiti oli lastentarhanopettaja, hänen palkkansa toi ruokaa pöytään niinä kuukausina, kun isän myynti ei onnistunut. Sitten oli jaksoja, kun isä oli ylenpalttinen. Yrittäjyyden loppusaldo oli kuitenkin reilusti miinuksella, sekä rahassa että elämänlaadussa mitattuna.

Näiden kahdenkymmenen vuoden läheinen kosketus yksityisyrittäjyyteen taitaa olla syy varovaisuuteeni. Olen valinnut alan, joka ei vaadi suuria investointeja, olen varautunut selviämään hiljaisista jaksoista (myynti ei ole tasainen), enkä tavoittele pienen start-upin kasvua, haluan vain työllistää itseni merkityksellisellä ja taloudellisesti kestävällä tavalla viidentoista, ehkä kahdenkymmenen vuoden aikana.

Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin viranomaisten palvelut ovat toimineet käytännössä kun olen perustanut yrityksen. Verkossa voi hoitaa lähes kaiken, en ole tarvinnut istua puhelin- tai muissa jonoissa. Tieto on selkeää, neuvonta esimerkiksi chatin kautta nopeaa ja asiantuntevaa.

Täysin digitaalinen kirjanpitojärjestelmäni on välillä aiheuttanut päänvaivaa, mutta kirjanpitäjän kärsivällisellä avulla pystyn käsittelemään laskuni yhä paremmin.

Kadun, etten anonut starttirahaa ennen yrityksen perustamista. Ajattelin, että se on tarkoitettu nuorille, joilla on isompia investointeja kuin minulla. Olipa tyhmästi ajateltu! Varastokustannuksia minulla ei ole, mutta kustannuksia syntyy jatkuvasti muun muassa markkinoinnista ja toimistotilan vuokrasta, ja riittävän asiakaskunnan hankkiminen vie oman aikansa, jolloin kyllä valtion tuki olisi ollut paikallaan.

Eksistentiaalinen coaching on uutta Suomessa, ja mietin paljon miten se parhaiten myydään sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Paketoiminen ei ole ihan helppoa, koska tämän lähestymistavan perusominaisuus on nimenomaan se, että sitä ei voi paketoida samalla tavalla kahdelle asiakkaalle. Me lähdemme aina liikkeelle siitä tilanteesta, missä ihminen on. Nyt olen kuitenkin jäsentänyt tarjontaa kolmeen ryhmään: johtaminen, tiimityöskentely yrityksissä, ja keskusteluita elämästä yksityishenkilöille, sekä ryhmissä että kahden kesken.

Tämä selkeämpi ote helpottaa myyntiä, tietenkin. Voi olla aikaa vievää ja välillä hankalaa päästä potentiaalisten asiakkaiden luokse, mutta kun sitten istumme yhdessä ja minä pääsen piirtämään ja kertomaan, silloin on käsittämättömän hauskaa, riippumatta siitä, johtaako tapaaminen yhteistyöhön vai ei. Ihmisellä on aina ollut mielenkiintoa ja tarvetta pysähtyä, ja saada apua löytää motivaatio, omat tavoitteensa ja rohkeuden tehdä omia valintoja. Tämän päivän yhteiskunnassa ajan käyttäminen itseään varten on vaikeampaa kuin koskaan, ja tässä valmentaja auttaa.

Haluan itsekin elää ja toimia näin, ihmisenä ja yrittäjänä: tutkia, uskaltaa valita itsenäisesti, tehdä. Inspiroitua ajattelijoista, jotka ovat asettaneet samat kysymykset, kuten myös asiakkaista, ystävistä, vastaväittäjistä.

Liiketoimintamallini?

Elämäntapayrittäjä.